Herätyskello soi puoli kuudelta. Kotona syödään pieni aamiainen, tarkastetaan vielä tavarat ja lähdetään lentokentälle. Ulkona on kirpakka pakkassää. Finnairin lomalentojen kone nousee hieman myöhässä ja perillä ollaan viiden tunnin lennon jälkeen. Hurghadan kentällä on pienoinen kaaos, jonottaa saa viisumeja, passin tarkastusta ja matkatavaroita. Ulkona näkymä on Suomeen verrattuna karu – aavikkoa joka puolella, lentokenttärakennukset osittain telttakylää. Kyyti satamaan Emperor-yhtiön pikkubussilla käy nopeasti. Torstai-iltana ohjelmassa on paperitöiden lisäksi runsas illallinen, alukseen tutustuminen ja lepäilyä kannella ennen nukkumaan menoa. Alus, jolla vietimme seuraavan viikon, oli Asmaa toisen sukupolven sukellustukialus. Punaisella merellä uudemmat alukset ovat kolmatta sukupolvea. Ikä näkyi aluksessamme epäsiisteytenä (erityisesti vessoissa, joissa riitti kauhisteltavaa koko rahan edestä) ja dieselin ajoittaisena kärynä hyttitiloissa (ja joskus jopa ilmatankeissa). Alus olikin vierailumme jälkeen menossa telakalle täydelliseen peruskorjaukseen. Sukellustukialuksena se kuitenkin hoiti tehtävänsä. Aluksen miehistönä oli kahdeksan henkeä, joista kaksi toimi sukellusoppainamme: Dan ja Sayed.
Meitä sukeltajia oli täysi lasti eli 16 henkeä. Seitsemän Hyvinkään sukeltajaa, seitsemän Moonlight Diversia ja kaksi Sveitsiläistä.

Perjantai 29.1.2010

Tyypillinen päivä aluksella alkoi herätyksellä kuuden aikaan. Perjantaina nousimme hieman myöhemmin (7.30), sillä aamupäivän ohjelmaan kuului satamaviranomaisten tarkastus ennen kuin pääsisimme merelle. Perjantai aamupäivän aikana sukellusoppaat kävivät myös läpi aluksella noudatettavat turvallisuuskäytännöt.
Jokaiseen päivään kuului kolme ateriaa. Aamiaisena oli yleensä paahtoleipää, juustoa, makkaraa, puuroa, lettuja, jogurttia ja munia kaikissa muodoissa. Lounaalla oli tyypillisesti useita salaattivaihtoehtoja pääruuan lisäksi. Päivällinen aloitettiin alkukeitolla ja pääruuan jälkeen tarjoiltiin jälkiruoka. Ruoka oli erittäin hyvää ja monipuolista eikä nälkä varmasti vieraillut turhan usein.

Kohde: Poseidon Garden
Ensimmäisellä sukelluksella oli tarkoitus ottaa tuntumaa toisiimme ja meren suolapitoisuuteen sekä kerrata poijun käyttö. Aiemmista reissuista poiketen täällä lähtökohtana oli, että kaikilla on henkilökohtainen poiju ja kyky sen käyttämiseen. Sukelluksen kohde oli Poseidon Garden, joka sijaitsee yhdellä punaisen meren suurimmista riutoista Shaab El Erg:llä, joka on kaikkiaan 12 kilometriä pitkä. Riutalla oli harmaata korallia ja paljon pieniä kaloja.
Normaalista poiketen ensimmäisinä sukelluspäivinä tuuli voimakkaasti etelästä. Tämän vuoksi sukellustukialuksella oli vaikeuksia ankkuroitua, sillä ankkurointipisteet ovat pääsääntöisesti riuttojen eteläpuolella.

Kohde: Ulysses
Sijainti: Bluff Point, Small Gubal Island
Kuvaus: Kaksimastoinen purje/höyryalus
Pituus: 95 metriä
Syvyys: 28 metriä
Päivän toisena sukelluksena oli brittiläinen 1800-luvulla valmistettu, ja runsas sata vuotta sitten uponnut Ulysses. Hylky sijaitsee riutalla, jonne sukeltajat lasketaan ja noudetaan kumiveneillä. Puinen alus oli vahvistettu teräskehikolla, mutta ajan myötä puiset rakenteet olivat pitkälti hävinneet. Tämä tarjosi mahdollisuuden sukeltaa laivan sisään teräskehikkojen välistä. Hylky oli vaikuttavasti kasvanut osaksi riuttaa, jopa siinä määrin, että paikoin oli hankala hahmottaa mistä hylky loppui ja riutta alkoi. Sukelluksen loppuaika nautiskeltiin kevyestä virrasta ja riutan muusta elämästä (mureena, leijonakala) ja erityisesti pöytäkoralleista.
Hämmentävää sukelluksessa oli, että hylky ei ollut poijutettu ja sen etsiminen kumiveneellä aallokossa vei runsaasti aikaa. Sama manööveri toistui viikon aikana monen hylyn kohdalla. Saimme myöhemmin kuulla, että hylkyjä on poijutettu useastikin, mutta huolimattomat käyttäjät katkovat köydet ja yleensä poijua ei seuraavalla käynnillä enää ole.
Illalla olisi vielä ollut tarjolla yösukellus, mutta liekö matkustaminen vaatinut veronsa tai ruoka saanut raukeaksi, mutta kukaan ei ilmoittautunut halukkaaksi. Päivän kruunasi elokuva Team America – ”realistinen” nukketeatteri Myrskylintujen malliin. Olisikohan siitä saanut pientä vihjettä tulevien elokuvien tyylistä?

Lauantai 30.1.2010

Kohde: Rosalie Moller
Kuvaus: Teräksinen hiililaiva
Pituus: 108 metriä
Syvyys: Kansi 35 metrissä ja pohja 50 metrissä
Rosalie Moller oli retken syvin kohde. Kyseessä oli vuonna 1940 pommittamalla upotettu hiilialus. Laivan sisätiloissa ei juuri ollut nähtävää, eikä sinne suositeltu mentävän. Nähtävää riitti kyllä kannellakin, sillä kaikki oli suurta – mukaan lukien kannen tuntumassa majailevat leijonakalat. Syvyyden takia kannelta oli melko pian noustava ylemmäs. Toinen mastoista tarjosi vielä nähtävää 22 metriin saakka, jonka jälkeen noustiin turvapysähdykseen tukialuksen tuntumaan. Näkyvyys oli hyvä, mikä teki suuren ja yllättävän ehjän aluksen hahmottamisesta helppoa.

Kohde: Kingston
Sijainti: Shag Rock
Kuvaus: Purje/höyryalus
Pituus: 80 metriä
Syvyys: 20 metriä
Päivän toisena kohteena oli samanlainen purje/höyryalus kuin aiemmin sukellettu Ulysses. Myös tämä alus oli puuosiltaan kadonnut, ja muuttunut osaksi riuttaa. Potkuri oli mukavasti näkyvissä pohjanpuolella ja kansi tarjosi ilmavan läpiuintipaikan. Suuri kilpikonna uiskenteli hylyn tuntumassa, mutta liekö ollut vähän sairas tai uninen, kun eteni niin verkkaisesti. Yksi sukelluspari - tai oikeammin ryhmä - lähti kauemmaksi hylystä ja he pääsivät tuttavallisten delfiinien ympäröimiksi. Mahtava kokemus.

Kohde: Shaab Ali Lagoon
Päivän kolmantena kohteena oli riuttasukellus. Matkaa hieman häirinnyt kova etelästä puhaltava tuuli vaikeutti täälläkin ankkuroitumista. Ilmeisesti tämä oli kuitenkin seuraavaa kohdetta ajatellen sopiva paikka. Sukellus tehtiin kevyessä virrassa ja ainoa merkintä päiväkirjassani oli Nudi Branch.
Yösukellus jätettiin tänäkin päivänä väliin (voi meitä laiskoja). Illan vieton perinteeksi alkoi jo muodostua kulttuuripäläjäys toimintaelokuvien muodossa. Tänään vuorossa 2012: Spernova, joka on loistava esimerkki kertakaikkisen surkeasta, epäonnistuneesta kyhäelmästä, jota joku kehtaa vielä väittää sci-fi –elokuvaksi.
Tätä seurasi Crank 2, joka oli kaikessa epärealistisuudessaan huvittava toiminta-pätkä (juonitiivistelmä: päähenkilön sydän pöllitään ja tilalle asennetaan jokin akku, jonka seurauksena päähenkilö juoksee läpi leffan hekottelevan kiinalaisen kylmälaukun kanniskelijan perässä, saadakseen sydämensä takaisin, ja jakelee itselleen sähköshokkeja pysyäkseen virrassa).

Sunnuntai 31.1.2010

Kohde: Thistlegorm
Kuvaus: Rahtilaiva
Pituus: 126 metriä
Syvyys: 16 - 33 metriä
Päivän ensimmäinen kohde oli hylky, jolle todennäköisesti sukelletaan enemmän kuin millekään muulle hylylle maailmassa. Hiljaisen kauden vuoksi saimme olla tällä hylyllä kuitenkin omalla porukalla. Saksalaiset upottivat aluksen 1941 paremman puutteessa, kun eivät löytäneet etsimäänsä kohdetta (Queen Mary). Hylyn löysi itse Jacques Cousteau vuonna 1956. Hylyssä on vaikuttava kokoelma toisen maailmansodan kalustoa rekoista moottoripyöriin ja tykeistä ammuksiin. Suuria, värikkäitä kaloja uiskenteli ympäristössä runsaasti. Sukelluksemme aikana oli hyvä näkyvyys, ja hylky näkyi upeasti jo pinnasta. Rekkoja ja muita tarvikkeita näki runsaasti menemättä hylyn sisään, mikä sekin oli mahdollista.
Tämä oli niin hieno hylky, että teimme sille vielä toisen sukelluksen. Ennen toista sukellusta tuuli ja aallokko kuitenkin voimistuivat, ja alus keinui niin, että kaikki mitä ei oltu pultattu kiinni, kaatui tai siirtyi. Alahyttien ikkunaluukuistakin pääsi tarkastelemaan alla olevaa hylkyä. Toisen sukelluksen aikana myös virtaus voimistui, joten turvapysähdyksessä köydessä sai roikkua vaakasuorassa kuin lippu tuulessa.

Kohde: Small Crack
Kahden kohtuullisen syvän hylkysukelluksen jälkeen teimme virtasukelluksen matalalla riutalla. Sukellus alkoi sen verran myöhään, että nousimme pintaan pimeän tulon jälkeen. Pimeän tullessa laguunin hiekkapohjalle kokoontui joukko leijonakaloja, jotka olivat kovin kiinnostuneita valoistamme. Oppaat neuvoivat heiluttelemaan valoja, muutoin leijonakalat tulevat kohti valoa ja saattavat siten osua sukeltajan suojaamattomiin käsiin.
Illan elokuvana oli ensin Crank 1, jossa tuttu päähenkilö saa vaihteen vuoksi kiinalaista myrkkyä suoneensa ja tarvitsee jatkuvasti adrenaliinia pysyäkseen hengissä.
Seuraavana pätkänä Fighting, jossa nimihenkilö ottaa ja antaa turpiin. Tämä raina ei rasita katsojan harmaita aivosoluja, mutta havainnollistaa runsain esimerkein, miksi tällaiset tappelut tulisi hoitaa suljetuissa häkeissä.

Maanantai 1.2.2010

Kohde: Yolanda & Shark Reef
Lähdimme sukellukselle Yolanda-hylyn kohdalta, josta ei juuri ollut muuta jäljellä kuin sen kuljettamat vessanpöntöt. Kuljimme virran mukana pitkin riutan reunaa. Mielenkiintoiseksi sen teki äkkijyrkkä seinämä, joka upposi nopeasti aina 800 metriin saakka (kukaan ei tiettävästi käynyt toteamassa tätä syvyyttä). Matkalla näkyi sinitäplärauskuja ja yksi trumpettikala, joka seurasi useampaa sukeltajaa lähietäisyydellä.
Saimme useammassa kohteessa kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa riippuen virran suunnasta kohteessa. Lähes aina virran suunta oli paikan päällä toinen kuin yleensä. Tavallisesti sukellusopas kävi toteamassa virran suunnan etukäteen ja sen mukaan valittiin toteutettava suunnitelma. Usein sukellusopas kuitenkin muutti tätäkin vielä pohjaan päästyämme. Tärkeää oli siis seurata opasta siihen saakka, että suunta selvisi uimalla. Tällä sukelluksella yksi sukeltajista noudatti alkuperäistä suunnitelmaa, jota päätettiin muuttaa oppaan tarkistettua virran suunnan kohteessa. Seuraavalla kohteella yksi sukelluspari noudatti oppaan antamaa suunnitelmaa, mutta opas lähtikin suunnitelmasta poiketen toiseen suuntaan. Kaikki saatiin kuitenkin poimittua tukialukseen ilman kummempia ongelmia.

Kohde: Dunraven
Sijainti: Beacon Rock
Kuvaus: Höyrylaiva
Pituus: 78 metriä
Syvyys: 28 metriä
Päivän toisen sukelluksen kohde oli höyrylaiva, joka makasi hiekkapohjassa ylösalaisin. Tämä hylky oli melko vanha ja huonossa kunnossa. Toinen pää oli kiinni riutassa ja kasvanut siihen osittain kiinni. Hylyn sisään pääsi sukeltamaan (tai matkalaisille tutummin ilmaistuna penetroimaan) rungossa olevista lukuisista aukoista, mutta sisällä ei ollut juurikaan nähtävää. Jatkoimme sukellusta riutan suuntaisesti murenaa ja aivokorallia ihmetellen. Kaikilla sukelluksilla noudatimme sääntöä 60 minuuttia tai 50 baaria.

Kohde: Giannis D
Sijainti: Sha'ab Abu Nuhâs
Kuvaus: Japanilainen rahtilaiva
Pituus: 100 metriä
Syvyys: Maston pää 4 metrissä ja pohja 24 metrissä
Giannis D upposi riutan reunaan 1983. Todellinen syy ei selvinnyt, mutta paikalliset huhut kertoivat kolmiodraamasta. Paikalliset onnistuivat pelastamaan osan arvokkaasta mahonkilastista ja näillä rahoilla moni sai rakennettua oman asunnon. Hyvän näkyvyyden ansiosta aluksesta sai sen suuresta koosta huolimatta hyvän kuvan. Alus on ollut pohjassa suhteellisen vähän aikaa ja ei ollut vaikea kuvitella alusta uudelleen liikennöimässä merellä. Ehkä tästä syystä koko paikasta tuli hieman aavemainen vaikutelma. Kovat tyrskyt riutan kupeessa vaikuttivat pohjassa saakka. Takatilaan ja komentosillalle pääsi helposti sisälle, mutta siellä mainingin vaikuttivat vielä enemmän. Kiertelemme hylkyä ja iloksemme kuulemme delfiinien laulua. Riemu on ylimmillään kun yli 20 delfiinin parvi ui aivan läheltä ohitsemme.
Kumiveneelle uimme mastoon kiinnitettyä köyttä käyttäen, jotta tyrskyt eivät olisi vieneet läheiselle riutalle. Maston pää oli yllättävän lähellä pintaa. Itse sukellusta jännittävämpi oli kumiveneellä tulo ja lähteminen. Kolmimetriset aallot panivat veneen – sekä sukeltajat kyydissä - hyppimään lennokkaasti.
Illan oli vielä laguunissa yösukellus halukkaille sekä elokuva perinteitä noudattaen. Vuorossa oli tällä kertaa Hancock: tarina pummista, epäsuositusta supersankarista, jonka maineen pr-ammattilainen haluaa parantaa. Siinä sitä sitten ollaankin, kun kyseisen miehen vaimo sattuu olemaan supersankarin pari tuhansien vuosien ajalta.

Tiistai 2.2.2010

Kohde: Kimon M
Sijainti: Sha'ab Abu Nuhâs
Kuvaus: Rahtilaiva
Pituus: 120 metriä
Syvyys: 32 metriä
Jatkoimme sukelluksia samalla riutalla. Kimon M oli hieman edellistä suurempi, 1952 valmistunut saksalainen rahtilaiva, joka upposi ajettuaan suoraan päin riuttaa 1978. Kaikki miehistön jäsenet onnistuttiin pelastamaan kuten myös osa lastista. Voimakas tuuli ja aallokko olivat tänäänkin tekemässä kumivenematkasta jännittävää. Toinen kumiveneistä sai aallosta mahtavan tönäisyn ja syöksyi hetken aikaa kovaa vauhtia täysin hallitsemattomasti.
Tällä riutalla oli kaikkiaan neljä hylkyä ja alun perin ajatuksena oli käydä useammalla, mutta voimakas tuuli ja merenkäynti tekivät lähestymisestä liian vaikeaa, joten siirryimme uusiin kohteisiin.

Kohde: Siyol Kebera
Kohteen nimi tarkoittaa vapaasti käännettynä lättänää kiveä, mikä kuvaa hyvin paikkaa. Pari sataa metriä leveä ja pari metriä korkea tasainen kivi, jolla ei kasva mitään. Kiveä ympäröi koralliriutta. Teimme täällä virtasukelluksen, jossa saimme tutustua sekä myötä- että vastavirtaan. Pohjalla tutustuimme mm. pieneen merikäärmeeseen ja rauskuun.

Kohde: Dolphin Reef
Palasimme takaisin samalle valtavalle riutalle, josta safari alkoi. Tällä kertaa ankkuroiduimme paikkaan jota kutsuttiin delfiiniriutaksi. Oppaamme takasi, että delfiinejä näkyy aina, joten nekin jotka aikoivat jättää tämän riuttasukelluksen väliin, päättivät tulla mukaan. Sukellus oli todella rentouttava - miltei unettava - ja lähes tunnin sukelluksella ei montaa räpylänpotkua tarvinnut ottaa. Laguunissa asusti valtava mureena, mutta delfiinit näyttäytyivät ilkeyttään vasta, kun olimme nousseet tukialukselle ja riisuneet sukellusvarusteet.
Illalla tehtiin vielä yösukellus laguunissa, jossa useat saivat seurata mureenan saalistusta. Päivälliseksi laivan henkilökunta oli valmistellut juhla-aterian, jolla olisi ruokkinut vaivatta armeijan. Mahtavan tarjoilun kruunasi täytekakku. Tällä oli hyvä juhlistaa myös uutta AOWD sukeltajaa. Loppuilta menee leppoisasti elokuvien ja jutustelun parissa. Tappajahai tuskin vei kenenkään yöunia.

Keskiviikko 3.2.2010

Kohde: El Mina
Sijainti: Hurghada satama
Kuvaus: Egyptiläinen miinanraivaaja
Pituus: 70 metriä
Syvyys: 26 metriä
Viimeisen sukelluspäivän avasi israelilaisten kuuden päivän sodassa upottama miinanraivaaja El Mina. Hylky sijaitsee Hurghadan satamassa, vilkkaan vesiliikenteen keskellä. Kun ankkuroiduimme aamupäivällä paikalle, siellä ei ollut ketään, mutta valmistelujen jälkeen paikalla oli viisi muuta sukellustukialusta, jotka olivat laskeneet sukeltajat alas. Onneksi muiden alusten sukeltajat olivat jo nousemassa, kun meidän sukeltajamme viimein laskeutuivat hylylle.

Kohde: The Excalibur / Suzanna
Sijainti: Hurghada satama
Kuvaus: Kaksimastoinen moottoripurjehtia
Pituus: 22 metriä
Syvyys: 22 metriä
Safarin viimeiseksi kohteeksi jäi kaksimastoinen moottoripurjehtija Suzanna, jonka sisätilat oli riisuttu paljaiksi. Alus tarjosi hyvän harjoittelupaikan hylyn sisätilojen koluamiseen.
Viimeisen sukelluksen jälkeen makealla vedellä huuhdeltuja sukellusvarusteita ilmestyy kannelle aurinkoon kuivumaan. Sukellusoppaat hoitavat safarin loppumiseen liittyvän paperisodan. Tipit kapteenille, miehistölle ja oppaille luovutetaan kannella juhlallisesti. Pikaisen kauppakierroksen jälkeen illan kruunaa ansaitun oluen kanssa nautittu painielokuva Wrestler. Kultakutrinen showpainija saa yllättäen sydänkohtauksen, kärsittyään pöydistä, niittipyssyistä ja piikkilangoista, ja joutuu jäämään eläkkeelle. Työ lihatiskillä, epäonnistumiset suhteessa tyttäreen ja stripparin rukkaset ajavat miehen vielä kertaalleen kehään.
Kaikkiaan safarilla olisi ollut mahdollista sukeltaa 21 sukellusta, mutta me jätimme joitakin yösukelluksia tekemättä ja kaikkiaan sukelluksia tuli 18 kappaletta. Kovan merenkäynnin aiheuttama pahoinvointi, kuumetauti tai faaraon kirous kiersi lähes kaikki matkalaiset jossakin vaiheessa matkaa, joten todellinen sukellusten määrä jäi varmaan itse kullakin tätä vähäisemmäksi. Sveitsiläiset sukeltajakollegat epäilivätkin, että suomalaisten keskuudessa kiertää sikainfluenssa. Useimmat saivat kuitenkin varmasti sukeltaa niin paljon kuin halusivat ja varsinkin hylkykohteet olivat täysin maineensa veroisia.

Ari & Elise Linna